LINTUHARRASTUS


 

 Mikael 5 v. Matias 7v.

 

VAIN KIIKARI, HAVAINTOVIHKO JA LINTUKIRJA

Lintuharrastuksen aloittaminen ei paljon vaadi. Kiikari, lintukirja ja muistivihko eli havis ovat ne tärkeimmät välineet. Polkupyörää parempaa kulkupeliä et voi löytää. Vanhemmilta harrastajilta saa paljon vinkkejä ja neuvoja, mutta al- kuvaiheessa on hyvä retkeillä yksin tai toisen samanlaisen harrastajanalun kanssa. Kokeneen konkarin seurassa lintuja näkee enemmän, mutta jos tunnistaa linnut ihan itse, ne myös oppii tuntemaan paljon paremmin ja nope-ammin, kuin jos kuulee kaiken valmiina.
Usein väitetään, että harrastus on paras aloittaa silloin, kun lintuja on vähiten, eli talvella tai alkukeväällä. Ei mene pää heti sekaisin. Kevään mittaan lintuja tulee lisää ja opettelu on helpompaa, kun hallitsee jo talvilinnut. Lintuharrastuksessa uuden oppiminen perustuukin vertaamiseen jo opittuihin lajeihin. Aivan tavalliset peruslajit kannattaa siis opetella hyvin! Ne luovat vankan pohjan koko harrastukselle. Harvinaisuuksia ei tunnista, ellei hallitse tavallisia lintuja.
Mikäli sattuu käymään niin hullusti, että kipinä iskee muuna vuodenaikana kuin talvella, pitää säilyttää malttinsa, eikä saa ahmia makeaa mahan täydeltä. Voi aloittaa vaikkapa pihapiirin linnuista, ja kun ne ovat käyneet tutuiksi, siirtyä esimerkiksi rantojen lintuihin. Tai tutustua tiettyyn lajiryhmään kerrallaan.
Piirtäminen ja hyvät muistiinpanot helpottavat valtavasti lintujen opettelua. Piirustustaidolla ei ole niin väliä, vaan sillä, että piirtää ja piirtäessään katsoo tarkkaan lintua ja sen tuntomerkkejä. Piirtäessä lintujen tuntomerkit sujahtavat kuin vahingossa käden välityksellä aivoihin. Linnun ruumiinosien ja höyhenalojen tunteminen auttavat piirtämisessä. Piirustuksia voi täydentää sanallisin kuvauksin. Hyvien muistiinpanojen avulla myös määrittämättä jätetty lintu voidaan tunnistaa myöhemmin.

 

HAVAINTOVIHKO

Retkistä ja havainnoista on syytä tehdä tarkat muistiinpanot havaintovihkoon. Hyvä havainto- vihko on taskukokoinen ja kansiltaan mahdolli- simman vedenpitävä. Vaikeasti määritettävästä linnusta olisi hyvä kirjoittaa muistiin tuntomerkit linnun ollessa vielä näkyvissä. Piirrokset hel- pottavat määritystä. Jokaisesta retkestä ja ha- vainnosta pitäisi käydä ilmi ainakin:
  -päivämäärä
  -pilvisyys, tuulen suunta ja voimakkuus
  -sade ja lämpötila
  -retkireitti ja kellonajat
  -laji yksilömäärä, ikä ja sukupuoli
  -muuttavista linnuista lentosuunta
  -käyttäytyminen, laulu ym.

Havaintovihko
 

KIIKARI

Hyvä kiikari on lintuharrastajalle välttämätön väline. On huomattava nautinto katsoa lintuja teräväpiirtoisen ja kirkaskuvaisen kiikarin läpi. Suurennuskerroin, näkökentän laajuus, kestä- vyys, paino, jne. ovat myös kiikarin tärkeitä ominaisuuksia.
Kiikareihin on yleensä kaiverrettu luvut, jotka ilmaisevat suurennuskertoimen sekä etulinssin halkaisijan, 7 x 50 -kiikarissa suurennoskerroin on siis 7 ja etulinssin halkaisija 50 millimetriä. Lisäksi näkökenttä on usein ilmoitettu joko asteina tai näkösektorin leveytenä metreinä tuhannen metrin päässä.
Kiikareita on todella monen hintaisia. Useita tuhansia maksavat kiikarit ovat yleensä kaikki laadukkaita ja merkkien väliset erot ovat pieniä. Laatumerkit antavat kiikareilleen myös pitkän takuun, eräillä merkeillä se on elinikäi- nen! Mutta huomattavasti halvemmallakin voi saada hyvän kiikarin.
Jos kiikarilla katsellaan pitkään käsivaralta, kädet ja selkä väsyvät: Kiikari alkaa täristä ja sen kuva siinä sivussa. Seipiö on loistava apu. Seipiö on keppi, jonka päähän kiikarit istuvat tukevasti. Toisesta päästä pidetään kiinni. Kädet lepäävät vatsaa vasten tukevasti ja kiikari on vakaa katsella eikä selkäkään väsy. Seipiön voi veistää itse puusta (vanha lätkä- maila on suosittu malli) tai virittää käytetystä jalustan jalasta.

Kiikari
 

LINTUKIRJAT

Hyvä lintukirja on mahdollisimman kattava, mutta toisaalta sellainen, jota on helppo pitää mukana. Ja kirjan on oltava myös kestä- vätekoinen. On tärkeää, että kirjassa linnut on esitetty muissakin kuin juhlapuvussa. Suuri osa havaitsemistamme linnuista on vaihto-, perus- tai nuoruuspuvussa. Jo vesilintukoiraat ovat perus- ja juhlapuvuissaan kuin yö ja päivä. Suokukkokoirasta eri puvuissaan tuskin uskoisi samaksi lajiksi.

Lintukirjat
 

KAUKOPUTKI

Kaukoputki ei ole niin välttämätön kuin kiikari. Kaukoputken suurennuskerroin on isompi, jo- ten sillä näkee linnut tarkemmin. Kaukoputki on näppärä varsinkin muutontarkkailussa ja sellai- silla paikoilla, joilla linnut pysyttelevät kaukana; merellä, lintujärvillä, pelloilla. Kaukoputkiin hankitaan suurennuksen määrävä okulaariosa erikseen. 20 - 30 kertaa suurentavat laajakul- maokulaarit ovat hyviä yleiskäyttöön. Kauko- putki tarvitsee parikseen ehdottomasti jalustan. Jalustan on oltava tarpeeksi tukeva, jottei tuuli tärisytä kaukoputkea - värisevää kuvaa on ka- mala katsoa, eikä linnuista saa mitään selvää. Jalustaan kuuluu myös videopää. Tasaisesti sekä pysty- että vaakasuuntaan kääntyvät vi- deopäät ovat parempia kuin kinopäät.
(Lähde:
Birdlife Suomi,
Koskimies P. Lintuharrastajan opas)

Kaukoputki